13.2.2012

Vanhan Kirjan Talvesta jäi käteen ihan liian vähän

Jos kevään kohokohta on Jyväskylän kirjamessut, talven kohokohta on ehdottomasti antikvaarinen kirjatapahtuma Vanhan Kirjan Talvi, joka pidettiin nyt viikonloppuna Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
En tiedä, oliko budjettini liian pieni, vai oliko tarjonta vain kehnoa, kun käteen jäi ainoastaan kolme kirjaa. (Tosin niistä yksi vei puolet budjetista, huh.)

Fantasiatarjonta oli tosi vähäistä, tai ainakin tuntui siltä. Suurin osa kirjoista oli niitä, jotka hyllystä jo löytyvät (Tolkienia, Pottereita), aivan liian kalliita (Ann Ricen kovakantiset vampyyrikirjat) tai niitä, joita ei suin surminkaan halua omistaa (Eragon, ja argh, Twilightit). Vaikka pöydistä löytyi joukko hyvinkin kiinnostavia kirjoja, kuten Marjane Satrapin Persepoliksen molemmat osat, päädyin kuitenkin kolmeen teokseen, jotka oli aika saada omaan hyllyyn.

Ensimmäisenä mukaan tarttui Stephen Kingin Musta torni -sarjan sarjakuva-adaptaation ensimmäinen osa, Revolverimiehen alku. Se aloittaa saagan sarjakuvamuodossa - ja kronologisessa järjestyksessä. Se siis sisältää Velho-kirjan takaumat ja osia, joista lukijat eivät vielä ole tienneet mitään.
Visuaalisesti kaunis ja ahdistava. Ja King nyt sattuu olemaan nero.

Toiseksi sain lopulta ostettua William Gibsonin Hahmontunnistuksen. Se oli ensimmäinen Gibsonilta lukemani kirja, ja jopa suomennos onnistuu vangiksemaan hämmentävän hienon kerronnan. Ei scifiä, vaan hieno, moderni trilleri.
(Jostain syystä Neurovelho ei oikein uponnut minuun, mutta luulen sen johtuneen suomennoksesta. Koska se julkaistiin aikana, jolloin kieleen ei ollut vielä ilmestynyt sopivia termejä, kirja tuntui kieleltään ja kerronnaltaan oudolta ja sekavalta. Kenties yritän lukea sitä uudelleen englanniksi.)

Puolet budjetistani nappasi suuri klassikko, Charles Baudelairen runoteos Pahan kukkia. Tämä kuului erään yliopistokurssin valinnaiseen lukulistaan aineopintojeni aikana, mutten sitä silloin saanut lainaan saati luettua. Koska tätä näkee missään erittäin harvoin, se oli vain pakko ottaa mukaan huolimatta melko tyyriistä hinnasta.
Painoskin oli vanhahko ja tyylikkään musta. Pitää tutustua Baudelairen häiriintyneeseen rakkausrunouteen pahimman kiireen taltuttua. Aikanaan teoksesta hylättiin runoja, koska ne koettiin liian järkyttäviksi. Nyt nekin on liitetty muiden joukkoon.

Ehkä kirjamessuilta löytyisi vähän enemmän. (Ja vähän isommalla budjetilla.)
Ainakin Johanna Sinisalon uusin olisi hankittava jossain vaiheessa.

En ole muuten vieläkään päättänyt, haluanko lukea George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarjan suomeksi vai englanniksi. TV-sarjan ensimmäinen kausi oli mainio, joten kirjat ovat yllättäen koko ajan lainassa. Englanniksi neljä ensimmäistä kirjaa saisi parillakympillä, mutta pokkariversioina. Pitänee vielä miettiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti